Makulan degeneraation hoito

Sairauden oireita ovat näön huonontuminen sekä kauas että lähelle. Syntyy ongelmia lukemisessa ja lopulta silmän eteen jää ”musta läiskä”. Sairaudessa erotetaan kuiva ja kostea muoto. Kuivassa muodossa verkkokalvoon kerääntyy kuona-ainekokkareita (lipidi eksudaatteja eli druseneita) ja pigmenttiepiteeli vahingoittuu. Kosteassa muodossa suonikalvon verkkokalvon alle kasvaa uudisverisuonia. Uudisverisuonet aiheuttavat turvotusta ja voivat tihkua ympäristöön. Tämän vuoksi näöntarkkuus heikkenee.

Sairauden diagnosoimiseksi silmälääkäri tutkii tarkkailulampulla silmänpohjaa ja tehdään OCT-tutkimus (optinen koherentti tomografia). OCT-tutkimus antaa kerroksittaisen läpileikkauskuvan verkkokalvosta ja tätä tutkimusta käytetään myös sairauden monitoroinnissa jälkeenpäin. Kuvan tekeminen OCT-laitteella kestää noin 5 minuuttia eikä potilaan tarvitse valmistautua siihen mitenkään ennakolta. Joskus diagnoosin määrittelyyn tarvitaan myös varjoainekuvaus.

Makuladegeneraation kuivaa muotoa ei voida hoitaa. Pitkälle kehittyneessä kuivassa makuladegeneraatiossa suositellaan käytettävän ennaltaehkäisevästi erityisiä silmänpohjavitamiineja. Makuladegeneraation kostean muodon aiheuttama silmänpohjan uudisverisuonien kasvua voidaan estää pistämällä silmän lasiaiseen anti-VEGF-lääkkeitä eli verisuonein sisäseinän kasvutekijän vastaisia lääkkeitä.

Anti-VEGF-lääke on aine, joka vähentää uudisverisuonien syntyä aiheuttavien aineiden sisältöä silmässä. Lääkkeellä voidaan hidastaa näöntarkkuuden heikkenemistä. Lääke vaikuttaa silmässä 6–8 viikkoa, minkä vuoksi pistos on uusittava, jotta vältettäisiin uudisverisuonien uusiutuminen ja kehitys.

Pitkälle kehittyneeseen ja jo arpeutuneen silmänpohjan kalkkeutumiseen tästä hoitomenetelmästä ei ole valitettavasti apua. Tällöin on luettava suurennuslasin avulla ja käytettävä päivittäin muita apuvälineitä, joita on saatavilla kuntoutuskeskuksesta. Anti-VEGF silmänsisäinen pistos on polikliininen hoito, joka suoritetaan steriileissä olosuhteissa leikkaushuoneessa.

Ennen pistosta pupillia laajennetaan tipoilla. Silmäluomi puhdistetaan ja silmä huuhdellaan jodiliuoksella. Silmän ympärys peitetään steriilillä pyyhkeellä. Silmä puudutetaan puudutustipoilla ja koko toimenpide on kivuton. Lääke ruiskutetaan silmän sisään hyvin pienellä pistosneulalla. Pistoksen jälkeen on levättävä vähän aikaa rauhallisesti silmät suljettuna.

Toimenpide kestää ennakkovalmisteluineen noin yhden tunnin.

Pistoksen jälkeen näkö on hieman samea. Jonkun olisi ehdottomasti tultava hakemaan asiakas kotiin tai hänelle tilataan taksi. Autoa ei saa itse kuljettaa 12 tuntia toimenpiteen jälkeen. 2–3 päivän ajan on myös vältettävä suurta fyysistä rasitusta ja saunomista. Silmälääkärin määräämiä tippoja on käytettävä viikon ajan.

Anti-VEGF (vascular endothelial growth factor) eli verisuonien sisäseinän kasvua estävä lääke on ollut kaikissa suoritetuissa tutkimuksissa tehokas.

Lääkkeenä voidaan käyttää useita vastaavia aineita.

Joissain tapauksissa (10 000 pistosta kohtaan noin 3 tapausta) voi syntyä silmänsisäinen tulehdus.