Keratoconus

Keratoconus on sarveiskalvon vaurio, jota esiintyy 1/1000 väestöstä ja ilmenee tavallisesti nuoruusiässä. Keratoconuksen syy on epäselvä ja sen etenemisen nopeutta (20 % kasvaa, 80 % pysyy samana) on vaikea ennustaa. Yleensä kyse on kahdenpuoleisesta prosessista (molemmat silmät vaurioituvat) ja näköhäiriöitä esiintyy sekä kauas että lähelle katsottaessa. Nopea taudin kulku voi antaa aihetta kirurgiseen hoitoon.

Sarveiskalvo on läpinäkyvä silmän etuosa, jolla on pallopintainen muoto. Sarveiskalvo koostuu useista kerroksista, jotka ovat sidoksissa toisiinsa kollageenisäikeillä. Keratoconus syntyy, kun kollageenisidokset sarveiskalvon kerrosten välillä heikentyvät tai katoavat. Se näkyy sarveiskalvon ohenemisena ja kerrosten venymisenä. Sarveiskalvo muuttuu kartiomaiseksi, minkä vuoksi syntyy näköhäiriö.

Tavallisesti silmä muuttuu likinäköiseksi ja kehittyy epäsäännöllinen astigmatismi.

Keratoconuksen riskitekijöinä ovat vahva silmien hierominen, perinnöllinen anamneesi, geneettinen taipumus, Downin syndrooma, silmäallergia, yleinen sidekudosten heikkous ja pitkäaikainen piilolinssien käyttö. Enimmissä tapauksista on sairaus peritty (sairaus on autosomaalinen dominanttinen, eli 50 % perillisistä voi periä sen). Miesten ja naisten sairastumisen suhde on verrannainen ja jopa 90 prosentilla on prosessi kaksipuolinen.