Silmänsisäisiä pistoksia saattavat tarvita asiakkaat, joilla esiintyy keltatäplää eli makulaturvotusta tai uudisverisuonia vanhan keltatäplän degeneraation märästä muodosta, sokeritaudista, verkkokalvon suonen tukkeutumisesta tai jostain muusta silmäsairaudesta.
Silmänsisäisen pistoksen tekemisen aikana silmään johdetaan lääkeainetta, joka toimii makulaturvotusta ja uudisverisuonia vastaan vähentäen niiden aineiden määrää silmässä, jotka aiheuttavat edellä mainittuja muutoksia.
Usein silmänsisäinen pistos tulee uusia, koska lääkkeen vaikutuksen kadottua makulaturvotus ja uudisverisuonet syntyvät uudestaan ja näkö huononee. Turvotuksen esiintymistä voidaan monitoroida OCT-tutkimuksella (optinen koherenssi tomografia). Silmän verkkokalvo kuvataan kerros kerrallaan ja siten verkkokalvon kunto ja turvotuksen olemassaolo voidaan arvioida hyvin tarkkaan. Tutkimuksen tekeminen kestää noin 5 minuuttia eikä potilaan tarvitse valmistautua siihen millään tavalla.
Näön heikkenemisen aiheuttavasta silmäsairaudesta riippuen käytetään silmän sisään pistettävänä lääkkeenä anti-VEGF-lääkkeitä, eli verisuonen sisäseinän kasvutekijän vastaisia lääkkeitä tai synteettisiä kortikosteroidipreparaatteja. Harvoin tarvitsee käyttää molempien lääkkeiden yhdistelmiä.
Anti-VEGF- lääke on ollut kaikissa suoritetuissa tutkimuksissa tehokas. Hoidossa voidaan käyttää useaa samanlaista valmistetta.
Lucentis on rekisteröity silmälääke. Lucentisin vaikuttavana aineena on ranibutsumabi, joka on ihmiselle sopivaksi muutettu rekombinantin monoklonaalisen vasta-aineen fragmentti (tietty valkuainen), joka on suunnattu ihmisen vaskulaarista endoteelia kasvufaktoria A (VEGF-a) vastaan. VEGF-a taso on edellä mainittuja silmäsairauksia potevien potilaiden silmissä korkea. Tekijää pysäytettäessä vähenee uudisverisuonien kasvu ja turvotus keltatäplässä.
Avastin, jonka vaikuttava aine on bevatsisumabi on samoin monoklonaalinen vasta-aine (tietty proteiini), joka tunnistaa elimistön tietyissä soluissa tai veressä esiintyvän erityisen rakenteen (antigeenin) ja yhdistyy siihen. Bevatsisumabi yhdistyy verisuonen endoteelikasvutekijään (VEGF). VEGF on verenkierrossa esiintyvä tekijä, joka edistää verisuonien kasvua. VEGF:iin yhdistyessään Avastin estää tekijän vaikutuksen ja uudisverisuonien kasvu hidastuu. Avastin ei ole vielä rekisteröity Virossa silmälääkkeenä. Lääkettä on kuitenkin käytetty jo lähes 7 vuoden ajan ja sen tulokset ovat kaikissa tehdyissä tutkimuksissa hyvät. Lääke on käytössä ns. off label -tuotteena, eli se on käytössä sairaala-alalla, mutta ei rekisteröity silmälääkkeenä. Lääkkeen vaikutus ja turvallisuus on kuitenkin todistettu. Lääkettä voidaan käyttää, mikäli potilasta on informoitu riittävästi ja potilas on antanut suostumuksensa lääkkeen käyttöön.
Eylea on rekisteröity silmälääke, jonka vaikuttava aine aflibersepti on rekombinanttiproteiini, joka yhdistyy verisuonen endoteelikasvutekijään (VEGF) ja plasentaaliseen kasvutekijään (PIGF). Tämän tuloksena silmässä hidastuu uudisverisuonien kasvu ja keltatäplän turvotus vähenee.
Synteettisistä kortikosteroideista käytetään silmään pistämiseksi Ozurdexia ja Kenalogia.
Kenalog, jonka vaikuttava aine on triamsinoloni, on synteettinen kortikosteroidi, jolla on vahva tulehdusta lievittävä vaikutus. Lääkkeellä on pienessä määrin myös anti-VEGF-vaikutus. Sitä käytetään erivahvuisina liuoksina. Sitä käytetään pääasiassa laajan keltatäplän turvotuksen hoitoon. Triamsinoloni saattaa aiheuttaa silmän sisäpaineen nousua ja harmaakaihin kehitystä. Tavallisesti silmänpaineen normalisoimiseen riittää silmänpainetta alentavien silmätippojen käyttäminen. Kenalog ei ole rekisteröity silmälääkkeenä. Kaikissa suoritetuissa tutkimuksissa on lääkkeen vaikutus ollut tehokas.
Ozurdex, jonka vaikuttava aine on deksametasoni, on synteettinen kortikosteroidi, jolla on vahva tulehdusta lievittävä vaikutus ja pienessä määrin myös anti-VEGF-vaikutus. Ozurdex on rekisteröity silmälääke, jota käytetään pääasiassa suonentukkeutumista syntyneen keltatäplän turvotukseen ja silmänsisäisestä tulehduksesta syntyneen keltatäplän turvotuksen vähentämiseen. Uusimmat tutkimukset osoittavat, että lääke sopii mainiosti myös sokeritaudista aiheutuneen keltatäplän turvotuksen hoitoon. Lääkkeen sivuvaikutuksena on silmän sisäpaineen nousu ja kaihin kehitys, mutta nämä sivuvaikutukset ovat lievempiä kuin Kenalogilla.
Silmänsisäisen pistoksen tekee silmälääkäri steriilissä tilassa leikkaushuoneessa poliklinisesti; sairaalahoitoa tämän jälkeen ei tarvita. Silmäterä (pupilli) laajennetaan silmätipoilla, joiden vaikutus alkaa noin 20–30 minuutin kuluttua. Toimenpide itse on kivuton, silmän puuduttamiseksi käytetään silmätippoja. Tarvittava määrä lääkettä johdetaan yliohuella piikkineulalla silmän sisään eli lasiaisonteloon. Heti pistoksen jälkeen silmään pannaan antibakteerinen silmätippa. Tämän jälkeen on kotona käytettävä viikon ajan tulehdusta estäviä silmätippoja. Toimenpiteen jälkeen potilaan näöntarkkuus on häiriintynyt noin 12 tunnin ajan.
Silmänsisäisen pistoksen jälkeen voi esiintyä lievää silmän punotusta ja ärsytystä. Nämä oireet katoavat muutaman päivän jälkeen. Usein saattaa myös esiintyä mustia läiskiä ja täpliä silmän edessä. Nämä johtuvat lasiaisen samentumisesta ja ovat vaarattomia.
Mahdollisia pistokseen liittyviä sivuoireita voivat myös olla:
- silmän vahva tulehdus eli endoftalmiitti
- verkkokalvon repeytymä ja irtoaminen
- silmän lasiaisen verenvuoto
- linssin mekaaninen vioittuminen
- silmän sisäpaineen nousu
Nämä oireet pitää hoitaa lisätoimenpiteillä ja leikkauksilla. Mikäli silmää alkaa särkeä tai näkö heikkenee huomattavasti, on nopeasti käännyttävä silmälääkärin puoleen.